Ramboll Luopioinen

Geotekniset laboratoripalvelut

Maalajin silmämääräinen arviointi/routivuus/turpeen maatuneisuus
Luokitteluominaisuudet:

• Vesipitoisuus SFS-EN ISO 17892-1:2014
• Tiheysmääritykset
• Hehkutushäviö, poltto 800oC / 550oC (SFS-EN 1997-2 5.6)
• pH (ISO 10390:2021)
• Sähkönjohtavuus (ISO 11265:1994)
• Redox-potentiaali
• Kartiokoe:
-häiriintymätön näyte, suljettu leikkauslujuus
-hienousluku
• Atterbergin rajat

Rakeisuus (SFS-EN ISO 17892-4)

• Kuivaseulonta
• Pesuseulonta (sis. kuivaseulonnan)
• Pesuseulonta (pelkästään #0.063 mm läpäisyn määrittäminen)
• Areometriko

Proctor-sullontasarja (SFS-EN 1997-2 5.10)
Tiivistyvyyskoesarja
Puristuskokeet / 1-aksiaalinen puristuskoe (teko, säilytys, puristus), mukailtu SFS 179-2 – CEN ISO/TS 17892-7:fi tai Liikenneviraston ohjeita 17/2018 Syvästabiloinnin suunnittelu
Vedenläpäisevyysmääritykset:

• Joustavaseinämäinen koejärjestely
• Kiinteäseinämäinen koejärjestely

Kapillaarinen nousukorkeus ("suora määritystapa", hc < 1 m)
Lämmönjohtavuus (1-sondimenetelmä, sis. mittaus sulana + jäätyneenä)
Rasituskokeet:

• Routanousukoe
• Vesiupotuskoe
• Jäätymis-sulamiskoe
• Yhdistelmärasituskokeet

Näytteiden jauhaminen tappimyllykalustolla
Aktiivisen kalkin määrittäminen (SFS 5188)
Pyknometrikoe (SFS 1097-6)
Sideainepitoisuusmääritys
Niton-mittaus / laboratorioon toimitetut näytteet
Karkean uusiokiviaineksen osa-aineiden luokittelutesti (SFS-EN 933-11 + AC)

Happamat sulfaattimaat

Happoa tuottavien materiaalien pH-seuranta (vesiliuoksesta)
Kokonaisrikki
TPA hapontuottopotentiaali (sis. silmämääräisen maajiarvion)
TIA hapontuottopotentiaali
Inkuboitu pH
pH FOX
Vetyperoksidihapetus ja pH-määritys (NAG-pH)
Nettohapontuotto (sis. NAG-pH)

Liukoisuustestit

Kolonnitesti (läpivirtaustesti) CEN/TS 14405)
Diffuusiotesti (CEN/TS 16637-2 tai EA NEN 7375:2004)
Modifioitu diffuusiotesti (CEN/TS 16637-2 tai EA NEN 7375:2004)

Korroosiotutkimukset

Paalutusohje NCCI7-2017 mukainen sisältö

Maastotutkimukset

1- ja 2-rengasinfiltrometrimittaukset
Vesi- ja hiekkavolymetrimittaukset
Penetrometrimittaus
Mittaukset "kevyellä " siipikairakalustolla
Näytteenotto kevyellä näytteenottimella
Poranäytteet timanttiporalla
Koekuoppatutkimukset / rakennetutkimukset
Troxler-mittaukset
Niton röntgenfluorometrilla tapahtuvat mittaukset

Ota yhteyttä:
Laboratorion ryhmäpäällikkö Ari Mäkinen p. 0400 977 462, ari.makinen@ramboll.fi

Yksikönpäällikkö Marjo Koivulahti p. 040 551 1922, marjo.koivulahti@ramboll.fi

Projektipäällikkö Merja Autiola p. 040 576 4798, merja.autiola@ramboll.fi

Projektipäällikkö Harri Jyrävä p. 0400 732593, harri.jyrava@ramboll.fi

Stabilointipalvelumme

• Suunnittelu ja ohjeistus
• Laboratoriopalvelut
• Massa- ja syvästabilointi: turve, lieju, siltti, savi, sedimentit
• Kerrosstabilointiratkaisut
• Heikkolaatuisten maamassojen jalostaminen
• Pilaantuneet maamassat
• Ympäristökelpoisuus
• Laadunvalvonta ja seuranta
• T&K: sideaine-, laite- ja menetelmäkehitys
• Uusiosideainekehitys

• Stabilointi on maa-aineksen lujittamista sideaineen avulla.
• Syvästabilointia ovat pilaristabilointi ja massastabilointi.
• Massastabilointi on pehmeiden savi-, lieju- ja turvemaa-aineskerrosten ja ruoppausmassojen stabilointia kokonaisuudessaan.
• Kerrosstabilointi on vanhan tai uuden tie-/kenttärakennekerroksen stabilointia kantavaksi kerrokseksi.
• Stabilointi on taloudellinen ja ympäristöystävällinen lujitusmenetelmä, joka soveltuu niin tie- kuin pehmeikkörakentamiseen
• Stabiloimalla pystytään hyötykäyttämään paikallinen heikkolaatuinen materiaali lujittamalla ja hyödyntämällä se osana uutta rakennetta.
• Kuljetus- ja sijoituskustannuksissa syntyy näin säästöä, kun ylijäämämassojen siirtotarve pienenee eikä niille tarvitse etsiä uutta sijoituspaikkaa. Myös ympäristön happamoitumisriskit pienenevät olennaisesti kun kyseessä on hapan sulfaattimaa.
• Perusteellisten tutkimusten ansiosta on mahdollista säästää sideainekustannuksissa optimoimalla sideainemäärä ja -tyyppi kohteeseen sopivaksi. Samalla saadaan luotettavaa tietoa stabilointityön suunnittelua varten.
• Stabiloinnilla voidaan korvata monissa tapauksissa kalliiden erikoismenetelmien kuten paalutuksen käyttöä.
• Uusiosideaine on osittain tai kokonaan jalostettu teollisuuden tai voimalaitosten sivuvirroista.

Mitä happamat sulfaattimaat ovat?

• Jääkauden jälkeisen Litorina-merivaiheen aikana Suomen rannikkoalueille kerrostui rikkipitoisia sedimenttejä eli happamia sulfaattimaita.
• Kun happamat sulfaattimaat altistuvat ilmakehän sisältämälle hapelle esim. rakentamistoimenpiteiden aikana, tapahtuu maa-aineksen sisältämän rikin ja hapen välillä kemiallinen hapetusreaktio, jonka lopputuotteena yhdessä veden kanssa muodostuu maaperää happamoittavaa rikkihappoa.
• Happamuus liuottaa maaperän luontaisesti sisältämiä metalleja ja sateiden yhteydessä metallit ja happamuus huuhtoutuvat vesistöihin.
• Rakennushankkeissa happamilla sulfaattimaillamm. massanvaihdon ja maaperän kuivatuksen yhteydessä tapahtuu hapetusreaktioita, joiden ympäristövaikutukset tulee huomioida.
• Hapan sulfaattimaa aiheuttaa myös poikkeukselliset korroosio-olosuhteet teräs- ja betonirakenteille.
• Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristöhaittojen hallitsemiseksi on ensisijaisen tärkeää selvittää mahdollisen happaman sulfaattimaan olemassaolo ja ominaisuudet ennen varsinaisia rakennustöitä.

Palvelemme tilanteen alkukartoituksesta tarvittavien hallintatoimenpiteiden suunnitteluun asti yhdessä Rambollin asiantuntijoiden kanssa: Selvitetään onko kohteessa happamia sulfaattimaita vai ei -> jos on, mitä asioita pitää huomioida ja selvittää -> tarvittavat toimenpiteet loppukäyttömahdollisuuksien mukaisesti, esim. neutralointi tai peittäminen. Teemme laboratoriotutkimukset Happamien sulfaattimaiden kansallisen ohjeen mukaisesti.

• Riskinarvioinnin tueksi ja neutralointitarpeen määrittämiseksi selvitetään, kuinka suuri happamoittava vaikutus maa-aineksella on.
• Selvitetään, kuinka nopeasti maa-aines happamoituu ja tulosten perusteella voidaan arvioida esim. miten kauan kaivumassat voivat olla läjitettyinä ilman toimenpiteitä.
• Tarvittaessa määritämme tilaajan valitseman neutralointituotteen reseptiikan.
• Laboratoriossamme korroosiotutkimukset onnistuvat peruskokeiden ohella ilman lisänäytetarpeita.
• Alusta asti laadukas ja happamiin sulfaattimaiden haasteet tunteva suunnittelu vähentää yllättäviä kustannuksia ja haitallisilta ympäristövaikutuksia rakennushankkeessa.
• Lisätietoa: Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin - Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:3

Ota yhteyttä:
Projektipäällikkö Merja Autiola p. 040 576 4798, merja.autiola@ramboll.fi

Suunnittelija Pyry Potila p. 044 548 9015 pyry.potila@ramboll.fi

Laboratorion ryhmäpäällikkö Ari Mäkinen p. 0400 977 462, ari.makinen@ramboll.fi

Yksikön päällikkö Marjo Koivulahti p. 040 551 1922, marjo.koivulahti@ramboll.fi

EU-projektit – Asiantuntija-apu EU-hankerahoituksen hakuun ja hankkeiden toteutukseen

Esimerkkejä hankkeistamme:

LIFE+ UPACMIC LIFE12 ENV/FI/000592 2013-2022: Sivutuotteiden ja vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien hyödyntäminen kaivosten suojarakenteissa, Lue lisää

Hankkeen tavoitteena on ollut tuoda esille vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt uusissa kaivoshankkeissa ja jo olemassa olevien kaivosten ennallistamisessa. Vaihtoehtoiset materiaalit korvaavat uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten harju- ja moreeniainesta, sekä kaupallisia eristemateriaaleja, kuten bentoniittimattoja ja geomembraaneja. Hankkeessa on hyödynnetty erilaisia jäte- ja sivuvirtamateriaalien sekoituksia, joiden käytöstä on jo kokemuksia infrarakentamisen kehittämisprojekteista. Tässä hankkeessa ko. teknologiaa on sovellettu ensimmäistä kertaa kaivosteollisuudessa.
Hanke on ollut askel eteenpäin kohti EU:n jätteiden kierrätys- ja uudelleenkäytön tavoitteiden täyttymistä. UPACMIC-hankkeen myötävaikutuksena on ollut tarkoitus tunnistaa uusia, innovatiivisia ratkaisuja, kuten älykkäitä materiaaliseoksia, joilla on positiivisia puskuriominaisuuksia, ja hyödyntää näitä mahdollisina vaihtoehtoisina materiaaleina kaivosjätteiden varastoalueiden rakentamisessa ja sulkemisessa.
Pääasialliset sivuvirrat, joita hankkeessa on tutkittu, ovat voimalaitosten lentotuhkat, paperiteollisuuden kuitusavet, kipsi sekä valimohiekat. Näillä materiaaleilla on aktiivinen neutralointi- ja/tai tiivistymisominaisuus ja niitä on menestyksekkäästi hyödynnetty muilla teollisuuden aloilla pienemmässä mittakaavassa. Rikastushiekan varastointirakenteet ja alueiden ennallistaminen aiheuttavat kaivosteollisuuden suurimmat investointikustannukset ja myöhemmin myös sulkemiskustannukset. Tämän hankkeen tavoitteena on ollut löytää keinoja parantaa em. rakenteiden turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia, samalla vähentäen niiden kustannusvaikutuksia.
Ramboll on koordinoinut UPACMIC-hanketta. Suomen Ympäristöministeriö on tukenut hanketta taloudellisesti. Hanketta on rahoittanut EU LIFE+ Ympäristö ja Hallinto ohjelma (UPACMIC LIFE12 ENV/FI/000592). Partnereina ovat toimineet Fortum Waste Solutions ja Skarta Finland Oy

LIFE 15 IPE/FI/004 - LIFE-IP CIRCWASTE-FINLAND 2016 – 2023, Lue lisää

”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka on edistänyt tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on ollut toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina on toiminut Suomen ympäristökeskus. Hanke on saanut suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
Ramboll on ollut CIRCWASTE-hankkeessa mukana kahdella osaprojektilla (C.10 Sampaanalanlahti ja C.22 Väylävirasto), joissa on edistetty erityisesti teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä erilaisissa infrarakennutussovellutuksissa osoittamalla jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäyttökelpoisuus niin tekniseltä kuin ympäristölliseltä kannalta. Sampaanalanlahti-projekti palkittiin vuonna 2013 Suomen Geoteknillisen yhdistyksen SGY:n valtakunnallisella GeoTeko-palkinnolla.

LIFE09 ENV/FI/575LIFE ABSOILS 2010 - 2015: Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti, Lue lisää

Yksikönpäällikkö Marjo Koivulahti p. 040 551 1922, marjo.koivulahti@ramboll.fi

Laboratorion ryhmäpäällikkö Ari Mäkinen p. 0400 977 462 ari.makinen@ramboll.fi

Projektipäällikkö Harri Jyrävä p. 0400 732 593, harri.jyrava@ramboll.fi

Projektipäällikkö Merja Autiola p. 040 576 4798, merja.autiola@ramboll.fi