Rambollin Aamu-tv:ssä keskusteltiin marraskuussa ilmastoviisaasta rakentamisesta. Asiantuntijat nostivat vähäpäästöisyyden rinnalle ihmisten hyvinvoinnin, luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden mahdollisuudet.

Ilmastonmuutos, energiamurros, luontokato ja kiertotalous muuttavat suomalaista tapaa rakentaa ja korjata rakennuksia. Uudistavan ilmastoviisaan rakentamisen Aamu-tv:ssä pohdittiin, minkälaisia ilmastoviisaita tekoja rakennushankkeissa voidaan tai pitäisi toteuttaa. Asiantuntijat korostivat, ettei Suomen hiilineutraaliustavoitetta voida saavuttaa ilman koko arvoketjun osallistumista.

Vastuu ulottuu käyttövaiheeseen asti

Rakennusyhtiö SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen kertoi, miten SRV:n elinkaariviisas strategia tähtää ensialkuun oman toiminnan päästöjen karsimiseen. Yhtiön kaikki työmaat ovat olleet vuoden alusta nettopäästöttömiä, ja näin päästöt ovat laskeneet 85 prosenttia. Toinen SRV:n ratkaisu on elinkaarikestävä rakentaminen, jossa mietitään tarkkaan, mihin ylipäätään kannattaa rakentaa.

– Rakennuksella pitää olla käyttöä myös vuosikymmenten päästä, Airaksinen korosti. Lisäksi hankkeissa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja kestäviä materiaalivalintoja. – Olemme saavuttaneet hyviä kokemuksia kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä esimerkiksi teräsrakenteissa ja eristeissä.

Rakennusten pitää palvella käyttötarkoitustaan muuntojoustavasti ja tulevaa ennakoiden. – Meillä on usein pitkäaikainen vastuu rakentamistamme kohteista ja siksi mietimme myös käytön aikaista toimivuutta, kuten energiatehokkuutta, sisäilmaolosuhteita ja luonnon tuomaa viihtyisyyttä.

Arkkitehti korostaa suunnittelualojen yhteistyötä

Arkkitehtitoimisto Arcon osakas Marja-Liisa Honkasen mielestä arkkitehtien suurin vaikutusmahdollisuus liittyy kykyyn katsoa rakennuksia kokonaisuuksina ja tasapuolisesti eri osapuolten kannalta. – Myös aikaperspektiivimme on pitkä, jopa sukupolvien mittainen. Pelkästään se luo hyvän lähtökohdan ilmastokestävälle rakentamiselle.

Arkkitehtikunnassa on yhä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sekä mahdollisuuksia kehittää suunnittelumenetelmiä ja hankkeen alkuvaiheen ympäristöolosuhdeanalyyseja ja hiilivertailuja. – Vähähiilisessä rakentamisessa tarvitaan myös uudenlaista yhteistyötä suunnittelualojen välillä.

Kannattaako suosia uudis- vai korjausrakentamista?

Rambollin rakennetekniikan johtaja Marita Mäkinen vastasi kyllä, kun häneltä kysyttiin, onko korjausrakentaminen paras tapa säästää resursseja. – Korjausrakentaminen on kehittynyt Suomessa 30 vuodessa valtavasti, ja siksi rakennus kuin rakennus voidaan periaatteessa korjata rakennusteknisesti terveelliseksi ja turvalliseksi.

Todellisuudessa Mäkinen pitää kysymystä laajempana: huomioon on otettava myös elinkeinoelämä. – Vanhat rakennukset eivät aina sijaitse nykykäytön kannalta ihanteellisella paikalla, ja siksi tarvitsemme myös ilmastoviisasta ja resurssitehokasta uudisrakentamista.

Tekeekö uusi laki purkamisesta liian helppoa?

Vähähiilisyys tulee olemaan olennainen osa uutta kaavoitus- ja rakentamislakia, joka on saanut osakseen myös kritiikkiä. Lain sanotaan tekevän rakennusten purkamisesta liiankin helppoa. Honkanen uskoo, että lain todellinen henki löytyy, kun sitä aletaan toteuttaa käytännössä. – Tulevat vuoden ovat kriittisiä ilmastonmuutoksen kannalta. Koko rakentamisen arvoketjussa on paljon tehtävää, jotta pystymme välttämään uudisrakentamisen hiilipiikkiä.

Mäkisen mielestä lain perimmäisenä tarkoituksena on juurruttaa elinkaariajattelu osaksi rakennusalan kulttuuria. Rakennusten elinkaariominaisuudet, kuten muuntojoustavuus, ovat teknisiä vaatimuksia, joilla edistetään materiaalien uudelleenkäyttöä ja kiertoa. – Kun rakennukset suunnitellaan monikäyttöisiksi ja helposti kunnossapidettäviksi, niiden elinkaarikin pitenee.

Riittävän pitkän elinkaaren määrittely ei ole yksinkertaista. Honkanen toivoo, että totuttuja ajatusmalleja myös kyseenalaistetaan. – Jos rakennukset suunnitellaan helposti purettaviksi, ne voivat toimia materiaalipankkeina. Silloin rakennusosilla ja materiaaleilla on pitkä elinkaari, vaikka rakennuksella itsellään ei olisi.

Tulevaisuuden ennakointi korostuu

Ilmastoviisaassa rakentamisessa on varauduttava rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin muutoksiin, joista energiamurros on hyvä esimerkki. Airaksisen mielestä elinkaariajattelussa pitäisi kiinnittää huomiota myös rakentamisen muihin vaikutuksiin kuin hiilipäästöihin.

– Fokus voisi olla tulevaisuudessa rakentamisen hiili- ja luontokädenjäljessä eli siinä, mitä voimme antaa takaisin. Rakentamisella voi olla myös myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.

Myös Marja-Liisa Honkanen korosti, etteivät kaikki ilmastovaikutukset tule esiin laskentamenetelmillä. – Siksi oikeaan aikaan esitetyt kysymykset ovat yhtä tärkeitä kuin vastaukset.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme