Miltä näyttää Suomen hiilineutraali energiatulevaisuus?

Asiantuntijat pohtivat Rambollin Aamu-tv:n paneelikeskustelussa 2.6., miten energiajärjestelmä muutetaan hiilineutraaliksi. Tulevaisuuden energiajärjestelmiä, teknologioita ja aurinkoenergian tuotantoa tutkiva LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola kertoi nykyisen energiajärjestelmämme perustuvan hiilen, kaasun ja öljyn – eli fossiilisten polttoaineiden – polttamiseen. Mutta minkälaisessa energiajärjestelmässä elämme 10 vuoden kuluttua?

– Olemme siirtymässä kohti puhdasta sähköntuotantoa, jonka edullisin tapa on tällä hetkellä tuulivoima. Myös aurinkoenergia kasvattaa suosiotaan ja on erityisesti kouluissa ja liiketiloissa erittäin kannattava puhtaan sähkön tuotantovaihtoehto.

Maalämpö on ylittänyt kaikki odotukset

Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen antoi käytännön esimerkin energiamurroksesta. Maalämmön kysyntä on ylittänyt kaikki odotukset, ja viime vuonna Helsinkiin asennettiin yli 1000 maalämpökaivoa. – Taloudellisesti maalämpö onkin kiinteistöille hyvin järkevä vaihtoehto, joka pienentää samalla asumiskuluja ja vähentää päästöjä.

Koskisen mukaan noin 58 prosenttia Helsingin kaupungin päästöistä tulee lämmityksestä, neljännes liikenteestä ja noin 10 prosenttia sähköntuotannosta. Sähköntuotanto puhdistuu jo vauhdilla, joten toimenpiteissä keskitytään liikenteeseen ja lämmitykseen. – Kiinnitämme huomiota rakennusten energiankulutukseen E-luvun avulla, ja kaikki omat toimitilamme rakennetaan 30 prosenttia lain vaatimuksia tiukemmilla kriteereillä. Lisäksi jokainen perusparannus on samalla energiaremontti.

Huomiota kiinnitetään myös yksityisessä omistuksessa olevaan kiinteistökantaan, joka muodostaa noin 80 prosenttia rakennuksista. Ohjauskeinoina käytetään esimerkiksi asemakaavoitusta ja tontinluovutusehtoja. Kaupunki tarjoaa myös ilmaista energianeuvontaa. – Perustimme 10 insinöörin Energiarenessanssi-tiimin, jonka ainoa tehtävä on auttaa taloyhtiöitä tekemään energiaremontteja. Yksin jopa kannattavien remonttien toteutus on osoittautunut liian vaikeaksi.

Entä valmistuksen ja rakentamisen hiilijalanjälki?

Aholan mukaan energiantuotannon hiilipäästöt ovat vähitellen historiaa, ja tulevaisuudessa energiajärjestelmä tuottaakin päästöjä pääasiassa komponenttien valmistuksessa. – Silloin joudumme miettimään, mikä saa olla esimerkiksi akkuja sisältävän aurinkopaneelin hiilijalanjälki.

Helsingissäkin energiatehokkuus on jo niin pitkällä, että seuraavaksi keskitytään talo- ja infrarakentamisen hiilipäästöihin. Yllättävän suuri merkitys on pohjarakentamisella: hyvälle maalle rakennettaessa hiilijalanjälki voi olla 20 prosenttia pienempi kuin huonolle. – Koska hyviä pohjamaita alkaa olla Helsingissä harvassa, kiinnitämme huomiota runkomateriaaleihin, päälämmitysjärjestelmään ja rakenteelliseen energiatehokkuuteen, Koskinen sanoi.

Energiamurros vaatii kysyntäjoustoa

Kun hiilikasat ja muut energiavarastot katoavat vähitellen kaupunkikuvasta, energian saatavuuskin muuttuu. Aurinkoenergiaa saadaan kun paistaa; tuulienergiaa kun tuulee. Kuluttajille muutos näkyy hintojen vaihtelun lisääntymisenä, ja siksi sähkömarkkinoilla tarvitaan kysyntäjoustoa.
– Tuntitasolla esimerkiksi sähköauton akut voidaan ladata täyteen edullisen sähkön tunteina, mutta pidempikestoiseen energian varastointiin tarvitaan vetytalouden kaltaisia ratkaisuja, Ahola sanoi. Hänen mukaansa pitkäkestoisia energiavarastoja tarvitaan vähemmän, jos kysyntäjousto saadaan toimimaan. – Se vaatii sähkömarkkinan ja hintasignaalin, joka kertoo sähkön käyttäjille, miten omalla toiminnalla voi säästää rahaa ja vähentää päästöjä.

Kysyntäjouston edistämistä tukee EU:ssa luotu rakennusten älyindikaattori SRI (Smart Readiness Indicator). – Siitä kaavaillaan pakollista arviointimetodia energiatodistuksen rinnalle, totesi Rambollin älykkäiden kiinteistöjen asiantuntija Laura Remes. SRI:n mukaan älykkään kiinteistön pitää vastata käyttäjien tarpeita, olla energiatehokas ja tukea kysyntäjoustoa.

Erityisen tärkeää kysyntäjousto on Remeksen mukaan rakennuksissa, jotka voivat muodostaa verkon ja tasapainottaa näin toinen toistensa kulutusta. Eri rakennusten käyttäjäprofiilithan voivat olla hyvin erilaisia. – Suurilla julkisilla kiinteistöillä tulisikin olla akku, johon energiaa varastoidaan. Energiaa pitäisi pystyä kierrättämään ja säästämään kalliiden tuntien varalle.

Suomi on kysyntäjoustossa muita Pohjoismaita edellä, mutta käytännössä sen toteutukseen kaivataan vielä valmiita toimintamalleja. Koskisen mukaan esimerkiksi taloyhtiöissä päätöksenteko on niin monimutkaista, että eri yhtiöiden yhdistäminen samaan lämmitysverkkoon on osoittautunut vaikeaksi. – Selvitämme kuitenkin parhaillaan korttelikohtaisia ratkaisuja, joiden avulla yhden talon energiajärjestelmistä päästään kohti suurempia kokonaisuuksia ja jopa alueellisia energiaverkkoja.

Ihmiset tarvitsevat käyttäjäystävällisiä energiaratkaisuja

Asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, ettei energian varastointia ja kysyntäjoustoa voi langettaa kuluttajien harteille. – Esimerkiksi erillisakkujen hintojen pitäisi laskea kymmenesosaan nykyisestä, jotta niille olisi kysyntää, Ahola totesi. Sen sijaan aurinkosähkö antaa jo hyvän esimerkin toimivasta järjestelmästä. – Se on helppo asentaa, mittaroida ja liittää valtakunnan sähköverkkoon.

Kaksisuuntaisesta sähköverkosta saa SRI:ssä hyvin pisteitä, mutta Remeksen mukaan käyttöliittymien olisi oltava käyttäjien kannalta helppoja, automaattisia ja intuitiivisia. Työtä tällä saralla riittää. – Esimerkiksi ikääntyvää väestöä ei oteta vielä riittävästi huomioon teknologian kehityksessä. Älykkäät energiaratkaisut pitäisi tehdä kuluttajille houkutteleviksi. Siksi meidän on tärkeää ymmärtää automaatiojärjestelmien lisäksi ihmisten käyttäytymistä.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja osallistu energiamurroksen ratkaisuun