Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdyttää täyskäännöstä kohti kestävämpää liiketoimintaa
Venäjältä vetäytyvät yritykset ovat nyt suurien strategisten valintojen edessä. Mistä ja millä kulmalla löydetään kasvua ja korvaavaa liiketoimintaa? Miten välttää jatkossa riskit, jotka ovat nyt realisoituneet?
Vastaukset kiteytyvät vastuullisuuteen. Yritysten joukkopako Venäjältä on nostanut kestävän liiketoiminnan kysymykset pinnalle. Samanaikaisesti Venäjän energiasta irtautuminen kiihdyttää investointeja uusiutuvaan energiaan ja kestävien ratkaisujen markkina kasvaa nopeasti toimialasta riippumatta.
Jo pandemia herätteli yritysjohtoa puntaroimaan kansainvälisiin toimitusketjuihin liittyviä riskejä ja vastuullisuutta liiketoiminnan ajurina. Nyt keskustelu maariskeistä on noussut uudelle tasolle, koska Venäjän kohdalla autoritäärisesti johdetun maan riskit realisoituivat yrityksille äkisti.
Jos pakotteet eivät estä toimintaa Venäjällä jatkossa, maineriskit sen luultavammin tekevät. Sidosryhmien silmissä vastuullinen yritys ei enää toimi Venäjällä. Kohdemaan geopoliittinen asema tai hallinnon ihmisoikeusrikkomukset saattavat jatkossa painaa vaakakupissa, kun yritykset pohtivat maariskejä.
Vastuulliset yritykset arvioivat myös markkinoilta vetäytymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia
Liiketoiminnan uutta suuntaa pohtivat yritykset löytävät ratkaisuja kestävistä liiketoimintamalleista, jotka säästävät luonnonvaroja, sekä korkean lisäarvon tuotteista ja palveluista, jotka parhaimmillaan ratkovat aikamme polttavia yhteiskunnallisia ongelmia.
Kriisin koettelemien yritysten on puntaroitava liiketoiminnan uutta suuntaa. Miten muokata omaa tarjoamaa vastaamaan uusien asiakkaiden tarpeita ja kasvavaa vastuullisten ratkaisujen kysyntää? Monilla suomalaisyrityksilläkin merkittävä osa liikevaihdosta on tullut Venäjältä, joka on perinteisesti ollut vastuullisuuden näkökulmasta kehittymätön markkina. Nyt, kun liiketoiminnan uusi suunta löytyy muualta kuin itänaapurista, vastuullisuus on entistä tärkeämpi liiketoiminnan ajuri.
Voidaanko nykyistä ydinliiketoimintaa valjastaa tehokkaammin globaalin ilmastokriisin ratkaisemiseen tai voidaanko liiketoimintamallia ajatella vahvemmin kiertotalouden kautta? Missä määrin tuotteen lisäarvo perustuu siihen, että se on tuotettu kestävästi, yli minimivaatimusten? Voisiko yritys tuottaa korkean lisäarvon tuotteita, joiden kysyntää ajaa kestävyysajattelun megatrendi?
Ilmastonmuutoksen hillinnässä, kiertotaloudessa ja luontopositiivisissa ratkaisuissa on biljoonien markkinat. Monella teollisuuden alalla raaka-aineita louhitaan ja jalostetaan lähellä loppukäyttäjän markkinaa, missä tuote tulee elinkaarensa päähän ja saadaan takaisin kiertoon. Tämä mahdollistaa toimitusketjujen lyhenemisen ja toimitusvarmuuden kasvun. Kestävästi tuotetuille tuotteille ja palveluille on ostajia myös jatkossa.
Ne yritykset, joiden vastuullisuustyö on ollut lapsipuolen asemassa, vailla todellista arvonlisää, ovat nyt vääjäämättömän täyskäännöksen edessä. Muutos on aina myös mahdollisuus, ja yrityksillä on nyt tuhannen taalan paikka korvata Venäjä-tappioita ratkaisuilla, joilla rakennetaan kestävää liiketoimintaa ja parempaa tulevaisuutta.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusiston kanssa ja alunperin julkaistu Kauppalehdessä.
Tustu myös sivustoomme: Vastuullinen yritys - tulevaisuuden menestyjä. Päivitämme sivulle vastuullisuuskulmaisia liiketoiminnan kasvuun ja kannattavuuteen liittyviä artikkeleja, esimerkkejä asiakkaillemme toteutetuista ratkaisuista sekä tietoa tapahtumista. Lue lisää täältä.