Biodiversity Metric
Biodiversiteettipisteytyksen menetelmä
Q&A
Tästä löydät menetelmään liittyviä esitettyjä kysymyksiä/kommentteja ja asiantuntijoidemme vastaukset.
Klikkaa + -merkistä auki itseäsi kiinnostavan kohdan vastaus.
Millaisissa rakennushankkeissa näette ennen muuta hyötyä tämän työkalun käytöstä?
Onko työkalua käytetty Suomessa vielä metsäisellä, laajalla, ei-kaupunkimaisella alueella? Kuinka työläs se olisi verrattuna esitettyihin esimerkkeihin, ja voisiko ajatella karkeamman tason tarkastelua voimakkaasti muutetulla metsätalousalueella?
Pinta-alan kasvaessa työmäärä kasvaa, mutta tämä riippuu myös siitä millä tarkkuustasolla työkalua hyödynnetään. Biodiversiteettipisteytystä voidaan soveltaa karkealla tasolla myös isompien alueiden tarkastelussa hyödyntäen esim. ilmakuvan kautta automaattisesti tehtävää kuviointia. Myös voimakkaasti muutettua metsätalousaluetta voitaisiin tarkastella samalla tavoin. Metsäisten alueiden arvioinnissa on kuitenkin pidettävä mielessä, että on harvoin mahdollista päästä edes kokonaisheikentymättömyyteen. Menetyksiä tulee varmasti, sillä työkalussa metsät ovat hyvin arvokkaita luontotyyppejä, ja joidenkin metsätyyppien korvaaminen on mahdollista vain luomalla yhtä suuri ala yhtä arvokasta metsätyyppiä.
Arvioiko suunnitelma vain lopputilanteen vai onko siinä mukana myös työaikaiset tilanteet?
Suunnitelma tehdään yleisesti ottaen alkutilanteelle ja lopputilanteelle, mutta myös työaikaisia tilanteita voidaan laskea. Se toki lisää työmäärää. Työkalu sopii hyvin myös muutoksen jälkeiseen seurantaan.
Voidaanko tuloksia ottaa mukaan myös hankintakriteeriksi?
Periaatteessa kyllä, mutta on varmistettava, että kaikki osapuolet ymmärtävät pisteytyksen. Tällä hetkellä menetelmä ei ole vielä yleisesti käytetty ja siten sen soveltaminen hankintakriteeriksi voi olla haastavaa. Menetelmä on kuitenkin julkinen, mikä mahdollistaa kaikille perehtymisen aiheeseen.
Kun kuvioiden arviointia tehdään, ovatko arviot käytännössä subjektiivisia? Eli saattavatko arviot vaihdella riippuen siitä, kuka arvioinnin tekee?
Onko ajatuksia työkalun kehittämisestä siihen suuntaan, että myös lajitason tietoa voisi liittää mukaan, onko se mahdollista?
Miten eri osatekijöiden väliset painotukset on valittu/päätetty, ts. mikä on vaikkapa kuvion omaleimaisuuden painoarvo verrattuna pinta-alan painoarvoon?
Mitä tarkoittaa, että lievennyshierarkia rakennettu sisään työkaluun?
Lievennyshierarkian mukaan tulisi ensisijaisesti välttää haitallisia vaikutuksia, toissijaisesti minimoimaan vaikutuksia tai ennallistamaan vahingoittuneita kohteita, ja kompensaatiota tulisi käyttää vasta viime käden vaihtoehtona. Tällöin muutoksen jälkeen täytyy ennallistaa tai luoda yhtä paljon uutta kuin on vahingoitettu tai menetetty, ja korvaamiseen kelpaavat vain yhtä arvokkaat tai arvokkaammat luontotyypit. Tällä vältetään myös sitä, että monimuotoisia luontotyyppikuvioita, joiden omaleimaisuusarvo on suuri, ei korvata suurella pinta-alalla vähemmän monimuotoisia luontotyyppejä. Työkalussa verrataan nykytilaan syötettyjen ja suunnitelmaan syötettyjen kuvioiden luontotyyppejä ja pinta-aloja. Jos suunnitelmassa ei toteuteta vähintään yhtä suurta pinta-alaa samanarvoisia luontotyyppikuvioita kuin nykytilassa, työkalu huomauttaa, etteivät korvattavuussäännöt toteudu.
Onko perinnebiotoopit siten kuin ne Suomessa käsitetään mukana luontotyyppien listalla?
Voiko työkalua käyttää tonttikohtaiseen piha-suunnitteluun vai soveltuuko tämä paremmin laajempien kokonaisuuksien arviointiin ja maankäytön suunnitteluun?
Voidaanko huomioida alueen ulkopuolisia vaikutuksia, esimerkiksi rakennusmateriaalien valmistuksen vaikutusta?
Voisiko työkalun frameworkkia käyttää myös vesiympäristöön?
Miten määritellään vanha metsä? Ei varmasti ole meillä sama kuin UK:ssa.
Korvaamattomissa luontotyypeissä oli vanhat metsälaitumet, jos toimia ei niillä tehdä, laitumet kasvavat umpeen ja luontotyyppi menetetään.
Millä lailla korvaamaton luontotyyppi arvotetaan/näkyy? Esim. jos korvaamaton luontotyyppi aiotaan hävittää ilmaistaanko tämä selvästi tuloksessa vaikka tyyliin "suunnitelma on kelvoton, tee uusi"?
Onko esimerkiksi suo korvaamaton luontotyyppi?
Miksi soveltuu "ekologiseen kompensaatioon" vain karkealla tasolla? Mitä muuta tarvitaan?
Ekologisen kompensaation säännöt eivät käsittääkseni ole 1:1 pinta-alassa,vaan paljon enemmän 1:3--1:20.
Miten työkalun kattavuus ja laatu on todennettu?
Minkälainen pätevyys arvioitsijalla on oltava?
Seuraavassa vaiheessa työkaluun voisi liittää eurot luontotyyppien arvoille...?
Oletteko seuranneet BOOST for biodiversity offsets -hankkeessa kehitettävän laskentamallin kehitystyötä, ja miten Biodiversity Metric lähtökohtaisesti eroaa siitä?
Kohti luontopositiivista Suomea
Haluamme edistää toimijoiden yhteistyötä ja tavoitteiden saavuttamista luonnon monimuotoisuudessa ja luontopositiivisuudessa. Kokosimme asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön tekoja avuksesi. Löydät sisältömme ja hyödylliset linkit sivustoltamme.