Toimitusketjun vastuullisuus

Yrityksen toimitusketju tarkoittaa kaikkia niitä vaiheita ja toimintoja, jotka liittyvät tuotteen tai palvelun valmistukseen ja toimittamiseen asiakkaille.

Yrityksen toimitusketju alkaa raaka-aineiden hankinnasta ja päättyy esimerkiksi jalostetun raaka-aineen, osan tai valmiin tuotteen toimittamiseen ja materiaalien kierrättämiseen. Toimitusketjuun voi sisältyä toimijasta riippuen esimerkiksi raaka-aineiden hankintaa, tuotantoa, varastointia, jakelua ja logistiikkaa. 

Yrityksen toimitusketjun vastuullisuus tarkoittaa sitä, että kaikki toimitusketjun vaiheet toteutetaan ympäristöä, yhteiskuntaa ja taloutta kunnioittaen. Tämä voi sisältää esimerkiksi ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman vähäisten materiaalien käyttöä, eettisiä työoloja ja reilua kauppaa. 

Vastuullinen toimitusketju on tärkeä, koska se auttaa vähentämään ympäristövaikutuksia, parantamaan työntekijöiden hyvinvointia ja luomaan kestävämpää liiketoimintaa. Kiinnittämällä huomiota toimitusketjun vastuullisuuteen yritykset voivat myös parantaa mainettaan ja lisätä kilpailukykyä ja asiakasuskollisuutta. 

Euroopan unionin lainsäädäntö, kuten yritysvastuudirektiivi, pakkotyöasetus, metsäkatoasetus ja akkuasetus, ohjaa yrityksiä selvittämään ja hallitsemaan toimitusketjujensa vaikutuksia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Tämä tarkoittaa, että yrityksillä on oikeudellinen velvoite perehtyä toimitusketjuihinsa ja ottaa vastuuta niiden toiminnasta. Yrityksen on toteutettava asianmukaista huolellisuutta koko toimitusketjussaan.  

Lainsäädännön lisäksi asiakkailta ja sijoittajilta voi tulla vaatimuksia yrityksen ja sen toimitusketjun vaikutusten tuntemiseen ja hallintaan. Vaatimukset voivat pohjautua esimerkiksi sidosryhmiin kohdistuvaan lainsäädäntöön tai vastuullisuustietoisuuden lisääntymiseen. 

Toimitusketjujen vastuullisuus ja kestävyys ovat tärkeitä myös riskien ja maineen hallinnan kannalta. Toimitusketjujen ollessa usein pitkiä, globaaleja ja jatkuvassa muutoksessa, niissä piilevien riskien tunnistus auttaa sekä vähentämään vaikutuksia että lisäämään toimitusvarmuutta. Toimitusketjujen eri osien laiminlyönnit vaikuttavat koko ketjun yrityksiin negatiivisesti, joten maineriski kasvaa kaikilla.  

Asianmukainen huolellisuus osaksi jokapäiväistä toimintaa 

Asianmukaiseen huolellisuuteen liittyvän lainsäädännön myötä yrityksille tulee velvollisuuksia esimerkiksi johtamisjärjestelmiin sekä tiedon keruuseen, riskienhallintaan ja auditointiin liittyen. Yrityksen sidosryhmiltä saattaa myös tulla vaatimuksia esimerkiksi toimitusketjuista kerättävään ja hallittavaan tietoon. Prosesseihin liittyvää raportointia edellytetään joko suoraan lainsäädännön edellyttämällä tavalla tai esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivin (CSRD:n) mukaisen raportoinnin yhteydessä.  

Parhaimmillaan ja yksinkertaisimmillaan asianmukaisen huolellisuuden ja vastuullisten toimitusketjujen prosessit integroidaan osaksi nykyisiä prosesseja. Tällöin asianmukainen huolellisuus ei jää irralliseksi kokonaisuudeksi, vaan se saadaan luontevasti ja resurssitehokkaasti osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. 

Tarvitsetko apua? 

Asiantuntijamme ova tukenasi, kun tarvitsette asetuksiin, lakeihin ja standardeihin liittyvää seurantaa, tulkintaa tai niiden soveltamista yritystoiminnassanne. Autamme myös esimerkiksi ISO 14001 ympäristöjärjestelmän ja ISO 45001 johtamisjärjestelmän rakentamisessa. Ole yhteydessä -  räätälöimme juuri teille sopivimmat ja toimintaanne tukevat ratkaisut. 

Ota yhteyttä: Meri Pöntynen

Sosiaalinen kestävyys yrityksen toimitusketjussa tarkoittaa työntekijöiden oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamista koko toimitusketjun aikana. Se kattaa turvalliset työolot, kohtuullisen palkkauksen, työajat ja oikeuden järjestäytyä, sekä syrjinnän, lapsityön ja pakkotyön kiellon. Yritysten on varmistettava, että alihankkijat ja toimittajat noudattavat lainsäädäntöä ja eettisiä periaatteita, sekä ylläpidettävä valvonta- ja ilmoitusjärjestelmiä, jotta työntekijät voivat tuoda esiin epäkohtia.

Yrityksen on tarkasteltava todellisten vaikutusten lisäksi mahdollisia haitallisia vaikutuksia ja pyrittävä ehkäisemään ja lieventämään niitä. Yrityksen vastuu määräytyy sen mukaan, aiheuttaako tai voiko yritys todennäköisesti aiheuttaa haitallisen vaikutuksen, edistääkö tai voiko se todennäköisesti edistää haitallisen vaikutuksen syntymistä, tai onko se tai voiko se todennäköisesti olla yhteydessä haitalliseen vaikutukseen. Keskeisiä elementtejä sosiaalisen kestävyyden edistämisessä ovat toimitusketjun vaikutusten ja riskien tunnistaminen, sekä läpinäkyvyys ja avoimuus yhteistyökumppaneiden toiminnasta.

Yritykset kantavat yhä enemmän vastuuta alihankkijoidensa työoloista. Tämä edistää työntekijöiden elämänlaatua ja työolosuhteita, lisää työvoiman sitoutumista ja tuottavuutta, sekä minimoi riskejä (kuten lakisääteisten velvoitteiden rikkomista), jotka voivat aiheuttaa mainehaittoja, oikeudellisia seuraamuksia tai toimitusketjun häiriöitä. Globalisaation myötä sosiaaliset vaikutukset ja riskit korostuvat erityisesti maissa, joissa ihmisoikeuksiin liittyvä sääntely ja toimeenpano ovat heikkoja. Yrityksiin kohdistuu yhä enemmän ulkoista painetta sääntelystandardien, käytännesääntöjen, ammattiliittojen, työntekijöiden, loppukäyttäjien sekä rahoituslaitosten ja sijoittajien vaatimuksista koskien esimerkiksi ihmisoikeuspolitiikkaa ja riskienhallintaprosesseja.

Vinkit yritykselle

• Tutustu toimitusketjuusi kattavasti, tunnista ja osallista kriittisiä sidosryhmiä ja laadi kokonaisvaltainen riski- ja vaikutusarviointi 
• Ehkäise ja lievennä tunnistettuja vaikutuksia ja riskejä toimilla, jotka ovat oikeassa suhteessa riskin vakavuuteen ja todennäköisyyteen nähden
• Tarkasta toimintapolitiikka ja -menettely lisääntyneen tiedon perusteella
• Varmista ihmisoikeusvelvoitteiden kunnioittaminen tekemällä sitoumuksia ja muita toimia ihmisoikeuksien tukemiseksi ja edistämiseksi
• Varmista, että johtamis- ja riskienhallintajärjestelmät huomioivat yrityksen kokoon ja olosuhteisiin nähden asianmukaisella tavalla sosiaalisen kestävyyden eri osa-alueet
• Huolehdi sidosryhmille saavutettavan valitusmekanismin perustamisesta  
• Integroi sosiaalista kestävyyttä edistävät toimintatavat yrityksen jokapäiväisiin toimintoihin
• Auditoi ja tarkasta toimitusketjun eri osia
• Ylläpidä tiiviitä kumppanuuksia luotettavien ja vastuullisten toimittajien kanssa ja luo reiluja kauppasuhteita, jotka mahdollistavat sosiaalisesti kestävät toimintatavat
• Aseta vaatimuksia ja kannustimia välittömille/ensimmäisen tason yhteistyökumppaneille, jotta nämä toimisivat kestävästi ja ”levittäisivät” kestäviä toimintatapoja omiin toimitusketjuihinsa
• Tarjoa koulutuksia, kehitysohjelmia ja sisäisiä ohjeita työntekijöille
• Solmi kumppanuuksia riippumattomien ja kriittisten organisaatioiden, kuten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja ammattiliittojen kanssa
• Raportoi ja varmista muutoin toiminnan läpinäkyvyys
• Tarkastele ja päivitä prosessia säännöllisesti 

Sosiaaliseen kestävyyteen liittyvää sääntelyä ja ohjeistusta

EU-sääntely: 

• CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards): Velvoittaa raja-arvot täyttävät yritykset raportoimaan sosiaalisista vaikutuksista. ESRS S1–S4 kattavat oman henkilöstön, arvoketjun työntekijät, yhteisöt sekä kuluttajat/loppukäyttäjät.
  
• VSME-raportointi: EFRAGin ESRS VSME -viitekehys tarjoaa vapaaehtoisen, kevennetyn tavan ei-listatuille pk-yrityksille raportoida olennaisista kestävyysteemoista; listatuille pk-yrityksille on ESRS LSME.
• CSDDD-direktiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive): Velvoittaa yritykset toteuttamaan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvää due diligence-prosessia (huolellisuuselvoitetta) koko arvoketjussa ja toteuttamaan haitallisiin vaikutuksiin kohdistuvia korjaavia toimia.
• Pakkotyöasetus: EU:n Forced Labour Regulation kieltää EU-markkinoille pääsyn tuotteilta, joiden valmistuksessa on käytetty pakkotyötä. Yrityksiltä edellytetään riskiperusteista due diligence-prosessia ja toimitusketjujen jäljitettävyyttä. 
• EU:n ilmoittajansuojeludirektiivi eli whistleblowing-direktiivi (2019/1937): Edellyttää toimivia ja luottamuksellisia ilmoituskanavia väärinkäytöksistä ilmoittamiseen ja suojelua ilmoittajille (myös toimitusketjussa).
• EU:n konfliktimineraaliasetus (EU 2017/821): Asettaa due diligence -vaatimuksia 3TG-mineraalien (tina, tantali, volframi, kulta) vastuullisille toimitusketjuille.  

Kansallinen sääntely (esimerkkejä): 

• Suomi: työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, ilmoittajansuojelulaki.
• Kansalliset ihmisoikeus- ja toimitusketjuvelvoitelait muualla: Saksan Lieferkettensorgfaltspflichtengesetz, Norjan Åpenhetsloven, Ranskan Loi de vigilance, UK/Australian Modern Slavery Act – vaikuttavat rajat ylittävästi globaaleihin toimitusketjuihin. 

Kansainväliset periaatteet ja ohjeistukset: 

• YK:n ohjaavat periaatteet yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista (UNGP).
• OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille ja OECD Due Diligence Guidance for Responsible Business Conduct (sekä toimialakohtaiset oppaat: mineraalit, vaatetus & jalkineet, maatalous).
• ILO:n perusoikeudet ja keskeiset yleissopimukset (työturvallinen ja terveellinen työympäristö vahvistettiin vuonna 2022 perusoikeudeksi).
• UN Global Compact (periaatteet 1–6) ja Children’s Rights and Business Principles (UNICEF/UNGC/Save the Children). 

Raportointi- ja viitekehykset: 

• GRI-standardit: erityisesti GRI 2 ja sarja 400, joka tarjoaa kehyksen sosiaalisten vaikutusten raportointiin (mm. työllistäminen, työterveys ja -turvallisuus, koulutus, syrjimättömyys, lapsityö, pakkotyö)  

Johtamis- ja hankintastandardit (vapaaehtoisia työkaluja): 

• ISO-standardien mukaiset johtamisjärjestelmät: Ohjeistus vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen, mm. ISO 26000 (yhteiskuntavastuu), ISO 20400 (kestävät hankinnat), ISO 45001 (työterveys ja -turvallisuus), tarvittaessa ISO 37301 (compliance) ja ISO 37001 (lahjonnan estäminen).
• SA8000 (sosiaalisen vastuun sertifiointi) ja Sedex/SMETA (toimittaja-auditointikehykset). 

Tarvitsetko apua?

Ramboll auttaa yrityksiä mm. seuraavissa aiheissa:

• HRDD (Human Rights Due Diligence) end-to-end (UNGP/OECD-yhteensopivasti)
• Toimitus- ja arvoketjujen riskienhallinta
• Johtamis- ja riskienhallintajärjestelmien rakentaminen ja kehittäminen
• Arvioinnit ja auditoinnit toimitusketjun eri vaiheissa
• Mittarit, seuranta ja raportointi
• Koulutusten ja workshopien järjestäminen
• Benchmarking ja strateginen tuki

Ota yhteyttä: Jessiina Rantanen

Yritysten toimitusketjuissa kiertotalous ilmenee kierrätettyjen materiaalien ja pakkausten uudelleen käytön sekä olemassa olevien tuotteiden elinkaaren pidentämisen ja osien hyödyntämisen kautta. Yritykset muodostavat logistisia ketjuja ja hyödyntävät palveluntarjoajia tuotteen elinkaaren pidentämiseksi ja osien uudelleenkäyttöön.

Tuotesuunnittelussa ja valmistuksessa tuotteiden korjattavuuteen, osien uudelleenkäyttöön ja purettavuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lisäksi yritysten tulee tunnistaa liiketoimintamahdollisuudet ja arvonluonnin tavat kiertotalouden mukaiselle toiminnalle. 

Kiertotalouden integroiminen yrityksen toimitusketjuun on tärkeä askel kohti kestävää tulevaisuutta. Se edistää resurssien tehokasta käyttöä, vähentää ympäristövaikutuksia ja säästää luonnonvaroja. Taloudellisesti se tuo kustannussäästöjä, parantaa tehokkuutta ja lisää kilpailukykyä. Sosiaalisesti se luo työpaikkoja, tukee paikallista taloutta ja edistää yhteisöjen kestävyyttä sekä hyvinvointia. 

Vinkit yritykselle

• Lisää kierrätetyistä materiaaleista valmistettujen pakkausten ja osien käyttöä sekä näiden uudelleenkäyttöä. 

• Ota käyttöön kestävän kehityksen mukaiset tuotesuunnitteluperiaatteet, kuten modulaarisuus ja osien standardisointi, jotka mahdollistavat tuotteiden helpomman korjauksen ja elinkaaren pidentämisen.   

• Tee yhteistyötä toimitusketjun toimijoiden kanssa tuotesuunnittelussa ja sitouta näin toimijat tuotteiden elinkaaren pidentämiseen, korjattavuuteen sekä osien ja komponenttien uudelleenkäyttöön. 

• Kouluta henkilöstöä ja toimitusketjun kumppaneita kiertotalouden periaatteista ja viesti avoimesti yrityksen vastuullisuustavoitteista laadukkaiden, kierrätettävien ja kestävien tuotteiden valmistamiseksi. 

• Kehitä yhteistyö- ja toimintamalleja, joilla kiertotalous mahdollistuu ja vahvistuu toimitusketjussa. 
• Hyödynnä liiketoimintamalleja, kuten tuotteiden tarjoaminen palveluna omistamisen sijaan (esim. tuotteiden vuokraus ja leasing), mikä kannustaa tuotteiden pitkäikäisyyteen ja aktiiviseen huoltoon. 
  

Kiertotalouden huomioiminen vastuullisuusraportoinnissa

Kiertotalouden toteutumista voidaan mitata useilla indikaattoreilla, kuten materiaalien kulutus, kierrätyksen tehokkuus ja uudelleenkäyttöaste, mikä mahdollistaa jatkuvan vastuullisuuden arvioinnin. Elinkaariarvioinnit (LCA) auttavat arvioimaan tuotteiden ympäristövaikutuksia. Digitaaliset työkalut ja IoT-teknologiat mahdollistavat reaaliaikaisen datan keräämisen ja analysoinnin, mikä tehostaa seurantaa ja raportointia. 

Standardointi-, auditointi- ja sertifiointijärjestelmät, kuten ISO 59000 ja Cradle to Cradle -standardit, ohjaavat ja tukevat toimintaa kestävän kehityksen mukaisesti. Kiertotalous sisältyy myös kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) raportointistandardiin ESRS E5 ja Suomessa yritykset voivat sitoutua Kiertotalouden green deal -sitoumukseen. 

Lue myös

Ekosuunnitteludirektiivi ja -asetus

Ensimmäiset kiertotalouden ISO-standardit julkaistu

Ramboll - New ISO-59000 standard family: A global framework to help the transition to a circular economy

Tarvitsetko apua?

Autamme yrityksiä mm.

• luomaan kiertotalousstrategian ja toimintamallit,
• tunnistamaan kiertotalouden mahdollisuuksia toimitusketjussa analysoimalla toimitusketjujen valmiuksia ja esteitä,
• selvittämään tuotteiden ja materiaalien kierrätettävyyttä,
• laatimaan jätehuollon suunnitelmia,
• ottamaan käyttöön kiertotalousstandardeja ja indikaattoreita,
• infra- ja talonrakentamisen kiertotaloudessa sekä
• elinkaariarviointien laadinnassa.
  

Biodiversiteetillä eli luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elinympäristöjen, lajien ja geenien monimuotoisuutta. Yrityksen toimitusketjuissa biodiversiteetti tarkoittaa sitä, miten yrityksen toiminta ja sen tuotteiden tai palveluiden tuotantoprosessit vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.

Yrityksellä tulisi olla käsitys, kuinka paljon toiminta vaatii luonnon resursseja ja mikä vaikutus sillä on paikalliseen luontoon kussakin toimitusketjun vaiheessa. Yrityksen toimialasta ja toiminnan luonteesta riippuen suurin luontovaikutus voi tapahtua eri osissa yrityksen arvoketjua, mutta usein raaka-aineilla ja niiden hankinnalla on merkittävin vaikutus luontoon. 

Biodiversiteetti ylläpitää ravintoketjuja ja ekosysteemipalveluita, kuten pölytystä ja maaperän ravinteiden kiertoa. Biodiversiteetin köyhtyminen voi johtaa ekosysteemien romahtamiseen, mikä vaikuttaa suoraan esimerkiksi yritysten tarvitsemien raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen.

Biodiversiteetin huomioiminen on yrityksille oman toiminnan jatkuvuuden mahdollistamista ja riskienhallintaa, mutta voi tarjota myös uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi yrityksen maine on yhä enemmän riippuvainen luonnon huomioimisesta ja vastuullisesta toiminnasta. 

Vinkit yrityksille

• Kartoita yrityksesi toimitusketjun eri vaiheet ja tunnista toimintojen suorat ja epäsuora luontovaikutukset -ja riippuvuudet
• Kouluta ja lisää henkilöstön ja arvoketjun toimijoiden ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä liiketoiminnalle
• Kehitä yhteistyö- ja toimintamalleja, joilla arvoketjuun saadaan lisättyä läpinäkyvyyttä
• Tunnista yrityksesi mahdollisuudet vaikuttaa arvoketjun kaikissa elinkaaren vaiheissa ja ryhdy toimiin lievennyshierarkian mukaisesti
• Tunnista luontotyöhön liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet ja innovaatiot
• Yhdistä biodiversiteettitavoitteet muihin yrityksesi vastuullisuustavoitteisiin kuten ilmasto- ja kiertotaloustavoitteisiin

Miten Ramboll voi auttaa?

Autamme yrityksiä

• Luomaan biodiversiteettistrategioita, -tiekarttoja ja asettamaan tavoitteita
• Tunnistamaan toimintaketjujen vaikutuksia, riippuvuuksia, riskejä ja mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuteen ja toimia niiden vähentämiseen
• Asettamaan tavoitteita SBTN:n (Science Based Targets for Nature) mukaisesti
• Raportoimaan TNFD:n (Taskforce on Nature-related Financial Disclosures) mukaisesti tai tukeutumaan LEAP-lähestymistapaan
• Mittaamaan luontojalanjälkeä LCA-menetelmää hyödyntäen
• Keräämään aineistoa ja mallintamaan luontovaikutuksia
• CSRD:n mukainen luontoraportointi ja kaksoisolennaisuusanalyysi (ESRS E4)
• Kouluttamaan henkilöstöä ja viestimään sidosryhmille luontotyöstä

Ota yhteyttä: Sara Turunen

Vesi on liiketoiminnan elinehto. Kasvava kilpailu resursseista, ilmastonmuutos ja sen vaikutukset vesivarojen määrään ja laatuun, merkittävän vesilähteen saastuminen, veden käytön aliraportointi ja muut keskeiset vesikysymykset aiheuttavat huomattavia liiketoimintariskejä – mutta myös mahdollisuuksia ja ulkoisia vaikutuksia.

Miten arvioida ja hallita yrityksen ja sen toimitusketjun veden käyttöä ja vaikutuksia vesivaroihin?

Vesijalanjälki mittaa veden määrää, jota käytetään yrityksen tuottamien tavaroiden ja palveluiden valmistukseen. Se voidaan mitata yksittäiselle prosessille (esim. kauran kasvatus), tuotteelle (esim. leipä) tai koko yritykselle ja sen toimitusketjulle.

Vesijalanjäljen arviointi on analyyttinen ja systemaattinen menetelmä, joka arvioi mahdollisia ympäristövaikutuksia liittyen suoraan ja epäsuoraan veden käyttöön. Se kattaa veden käytön prosessissa, tuotteessa, yrityksessä tai toimialalla sekä sisältää veden kulutuksen ja vesistövaikutukset koko tuotantosyklin ajan toimitusketjusta loppukäyttäjään.

Vesivarojen ja -riskien arvioinnilla yritys pystyy selvittämään veteen liittyviä vaikutuksia ja riippuvuuksiaan. Arvioinnit kannattaa toteuttaa tiekarttana, jossa käsitellään kattavasti sekä toimintaa suoraan koskeva vedenkäyttö ja -riskit että epäsuorat vaikutukset vesivaroihin.

Tiekartan avulla saadaan syvällistä tietoa nykyisestä vedenkäytöstä ja vesivaikutuksista, pystytään suuntaamaan konkreettisia toimia oikeisiin kohteisiin, ennakoimaan vesien kestävää käyttöä jo suunnitteluvaiheessa sekä määrittämään mahdollisia kunnostus- ja kompensointikohteita.

Veteen liittyviin haasteisiin voidaan vastata vain tarkastelemalla yritysten vaikutuksia kokonaisvaltaisesti, tekemällä yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa ja toimimalla vesistöalueilla kriittisillä alueilla. Vesivaroja suojelemalla ja kompensoimalla sekä lisäämällä yritys voi tavoitella ns. net zero -vaikutuksia koko toimitusketjunsa osalta.

Vinkit yrityksille

• Tunnista prosessien ja muun toiminnan vesijalanjälki ja vesistövaikutukset sekä keskeiset vaikutuskohteet
• Ota käyttöön kohdekohtaiset vesivarojen käyttöön liittyvät parannukset ja parhaat käytännöt
• Ehkäise tai lievennä liiketoiminnan vesivaroihin liittyviä keskeytyksiä riskinarvioinnilla ja ennakoivilla toimenpiteillä
• Tunnista paikalliset/alueelliset yhteiset vesikysymykset
• Laadi ja jalkauta koko toiminnan ja toimitusketjun kattava vesistrategia
• Raportoi vesivaroihin liittyvät vastuullisuustoimet ja strategia ESG-kehyksen mukaisesti

Miten Ramboll voi auttaa?

Autamme asiakkaita tekemään vesienhallinnasta strategisen liiketoimintaprioriteetin, jotta he voivat sopeutua ja menestyä nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa vesi on yksi keskeinen elementti.

Ramboll on tukenut muun muassa pakkausalan ja erityisesti elintarvikepakkausten sekä lääketeollisuuden ja juomateollisuuden yrityksiä vesiriskien priorisoinnissa, jätevedenkäsittelyn tehostamisessa, vesijalanjäljen vertailussa sekä vesivarojen lisäämiseen, suojeluun ja kompensointiin tähtäävissä suunnitelmissa.

Lue lisää palveluistamme

Ota yhteyttä: Sanna Vienonen

Hiilineutraalius- ja ympäristötavoitteiden lisääntyessä ilmasto- ja ympäristövaikutukset kiinnostavat jatkuvasti enemmän sekä kuluttajia että yritysasiakkaita. Myös lainsäädäntö muuttuu ja kehittyy, ja ympäristövastuuta edellytetään yrityksiltä enenevässä määrin. 

Yrityksen omien toimintojen lisäksi merkittäviä ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia syntyy usein arvoketjun alkupäässä (esim. raaka-aineiden ja energian tuotanto), tuotteiden jakelussa ja käytössä (esim. kuljetukset, huolto, käytönaikainen energiankulutus) ja elinkaaren lopussa (purkaminen, uudelleenkäyttö, jätehuolto).  

Ympäristön kannalta sillä ei ole merkitystä, kuka päästöjä tai muuta haittaa aiheuttavan toiminnon omistaa. Yrityksellä on aina vähintään epäsuora vaikutus tarjoamiensa tuotteiden ja palveluiden elinkaareen. Ympäristö- ja ilmastovaikutuksia on siis hallittava koko toimitusketjun osalta. 

Hiilijalanjälkilaskennat ja elinkaariarviointi 

Hiilijalanjälkilaskennalla arvioidaan kasvihuonekaasupäästöt yritykselle, tuotteelle tai palvelulle toimitusketjuineen, ja elinkaariarvioinnilla pureudutaan laajemmin yksittäisen tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksiin. Standardien mukainen ympäristö- ja ilmastovaikutusten arviointi lisää toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa päästövähennysten suunnittelun. Monessa tilanteessa elinkaariarviointi ja hiilijalanjälkilaskenta ovat jo pakollinen osa hankintaa tai kilpailutusta. 

Hiilijalanjälkilaskennan ja elinkaariarvioinnin tuloksena löydetään toimitusketjusta eniten ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavat kohdat. Päästövähennyksiä ja muita vastuullisuustoimia suunniteltaessa kannattaa panostaa olennaisiksi tunnistettuihin toimintoihin. Samalla voidaan saavuttaa säästöjä ja löytää uutta liiketoimintaa esimerkiksi sivuvirtojen hyödyntämisestä kiertotalouden keinoin. 

Lainsäädäntö ja ohjaus 

Toimialasta ja tilanteesta riippuen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ohjataan päästökaupalla, maankäyttö- ja rakennuslailla, standardeilla ja laskentaohjeilla, julkaisualustakohtaisilla ohjeilla, ympäristösertifioinneilla sekä joidenkin rahoittajien ja ostajien omilla vaatimuksilla. 

Tarvitsetko apua?

Kokenut tiimimme tekee standardinmukaisia hiilijalanjälkilaskentoja (mm. GHG protocol, ISO 14067) sekä elinkaariarviointeja (mm. ISO 14040 & 14044, EN 15804). Tarjoamme myös varmennusta ja kriittistä arviointia muiden tekemille selvityksille. Vaikutusarvioinnin tulosten pohjalta autamme muodostamaan päästövähennystoimia ja -tavoitteita huomioiden tarpeen mukaan myös talousnäkökulman. Toimien toteutuksessa ja pilotoinnissa voimme hyödyntää kansainvälistä kollegaverkostoa. 

Lue lisää

Ota yhteyttä: Inka Koskinen 

Logistiikka on keskeinen osa yrityksen toimitusketjua, johon kuuluu tuotteiden, raaka-aineiden ja hankintatavaroiden kuljetus, käsittely ja varastointi.  Tämä voi sisältää toimialasta ja tarkasteltavasta skenaariosta riippuen useita kuljetuksia, kuljettavia tahoja sekä kuljetusmuotoja.  

Logistiikka ja siihen liittyvät kuljetukset muodostavat tyypillisesti suuren osan yrityksen hiilidioksidipäästöistä. Kuljetusten vastuullisuuteen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota toimitusketjun kokonaisvastuullisuutta arvioitaessa. Vastuullinen logistiikka edellyttää vähäpäästöisen kuljetuskaluston ja ympäristöystävällisten kuljetusmuotojen käyttöä, tehokasta suunnittelua sekä vastuullisuustavoitteisiin sitoutuneita alihankkijoita.  Vastuullisuudessa korostuvat sekä ekologinen kestävyys (esim. päästövaikutukset) että sosiaalinen kestävyys (esim. työympäristö, liikenneturvallisuus, huoltovarmuus). 

Logistisilla ratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä tehokkaalla suunnittelulla, vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämisellä sekä ekologisilla terminaali- ja varastoratkaisuilla. Osana vastuullisuusraportointia logistiikkayritysten ja niiden asiakasyritysten on raportoitava päästönsä. Ajojärjestelyiden suunnitteluohjelmistot tuottavat laadukasta dataa vastuullisuuden arviointiin, kuten kuljetettu tonnimäärä per kuljetus, kuljetuksen polttoaineenkulutus per tonni ja per kilometri, reittien toistuvuus ja täyttöaste sekä kausivaihtelun vaikutukset. Osa datasta voi myös soveltua raportoitavaksi sellaisenaan. 

Vinkit yrityksille 

• Käytä ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja ja vähäpäästöistä kalustoa
• Tavoittele mahdollisimman suurta tehokkuutta kuljetuksissa, jotta toimitusketjussa kulkeva määrä tuotetta liikkuu sen läpi mahdollisimman pienellä määrällä sitä kuljettavia ja käsitteleviä laitteita - ja mahdollisimman energiatehokkaasti.
• Toteuta ekologisuutta varastoinnissa ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa toimitusketjun logistiikassa.  
  

Lue myös

MERIMA - Suomen laivaliikenteen päästöt -mallit

Uudenmaan raskaan liikenteen vaihtoehtoisten energialähteiden jakeluverkkoselvitys

Miten Ramboll voi auttaa? 

Ramboll voi toimia yrityksen apuna suunnittelemassa mm. tehokkaita ja ekologisia toimitusketjuja, varastoja, ja logistiikkatoimintoja. Simulointityökaluillamme voimme kustannustehokkaasti vertailla eri vaihtoehtoja ja esimerkiksi muutosten ja investointien vaikutuksia sekä laskennallisesti että visuaalisesti. 

Ota yhteyttä: Ilkka Salanne